Lainaa.com

Yleinen

Kevätkuulumisia maalta

04.05.2015, satuliinukka

Vappu on toisena vuotena peräkkäin ollut otollista aikaa perunan kylvämiseen (http://eloasatumaassa.blogaaja.fi/vappu-kuokka-ja-perunamaa/)! Tänä vuonna puutarhan laittaminen kevätkuntoon on vain ollut astetta haasteellisempaa ja aiheuttanut muutamat levottomat yöunet, kun perheen pienin lisävahvistus pistänyt aikatauluja odotetusti vähän uusiksi. Vaikka pikkuinen nukkuukin hienosti päiväunensa vaunuissa vaikkei kärryt liikkuisikaan minnekään, on vähemmän stressaavaa itselle olla aloittamatta päiväunien aikaan mitään, mitä ei haluaisi jättää kesken – päiväunet kun saattavat kestää hulppeat neljä tuntia tai vain parikymmentä minuuttia! Olen siis odotellut levottomin mielin sitä kaunista keväistä päivää, kun pikkuinen lähtisi kärrykävelylle ja isompi poika ei olisi kotosalla, jotta voisin keskittyä tunnin verran ihan vain kuokkimiseen! 🙂 Ja kiitos ihanan kummitädin, joka kärräsi minimiestä unille, tällainen tuokio tuli viimein sunnuntaina aamupäivällä! Oi onnea! 🙂

On se jännää, miten pienestä sitä voi ihmiselle hyvä mieli ja onnellinen olo tulla! 😉

Tältä näytti viime kesän perunamaa ja raparperipenkki ennen toimeen ryhtymistä;

image_3

Tunnin ajan kuokan kanssa käänsin perunapeltoa, kitkin rikkakasvit mahdollisimman tarkasti juurineen ja kärräsin siihen lisää multaa sekoitettavaksi vanhan joukkoon. En lisännyt hiekkaa mullan sekaan, sillä maassa rakennusaikaisten räjäytysten jäljiltä runsaasti kivipölyä, joka pitää maan ilmavana. Peruna kun tuntuu olevan sellainen hiekkaisemman mullan suosija.

image_2

Tänä vuonna olisikin tarkoitus kylvää perunaa kasvamaan tähän ’yläpihan perunamaahan’ kahdessa erässä; ensimmäinen puolikas laitettiin nyt harson alle, jotta päästäisiin juhannuksena uutta perunaa maistamaan ja toinen puolikas laitetaan sitten sen maagisen 10.6. hallanvaara -rajapyykin jälkeen maahan. Lisäksi – koska viime kesän perunasato tuntui lopulta liian pieneltä, kun itse kasvatettu peruna alkoikin koko perheelle maistumaan – päätimme kylvää vielä kolmannen erän perunaa kasvatuslaatikoihin. Itse olen tähän asti kammoksunut perunan kasvattamista säkeissä ja laatikoissa – kuokan kanssa vakoon peltoon, prkl, vaikka selkä pettäisi – mutta, kaipa sitä voisi kokeilla muutaman laatikollisen verran. Laatikkoon kylvettäessä on vain muistettava, että peruna vaatii kahden lavan korkeuden, mutta onneksi noita lastauslavan reunuslaatikoita on meille kertynyt iso kasa!

Perunamaan käännön yhteydessä möyhin myös raparperin ympäriltä mullan ja kitkin rikkakasvit. Multa oli päässyt talven aikana sammaloitumaan ja nyt vain harasin pinnan rikki ja mullan sekaisin – täytyy googlata tai kysyä puutarha-gurultani (isi), vaatiiko mokoma kasvusto jotain lisätoimia… Raparperi muuten kasvaa aivan silmissä; nuo alla olevat kuvat otettu eilen ja jo tänään varret kasvaneet huomattavasti pituutta! …Nyt siis nopeasti tuhoamaan viimeiset viime kesän raparperin pakastimesta, jotta uusi sato saadaan talteen! 😉 Eli lisää raparperipiirakkaa perheelle tiedossa…

kuva (3)

Tänään kävimme isomman poikani kanssa puutarhan kimppuun, kun mies vei pikkuisen iltapäiväunille kärryillen. Reippaasta esikoululaisesta onkin tullut suuri apu niin pikkuveljen hoidossa, kuin pihatöissäkin! Poikaa vähän jännitti, että onnistuukohan häneltä kuokan kanssa mullan möyhennys laatikoissa, mutta todettiin yhdessä, että kaikkien on pitää ensin opetella ennenkuin osaa, eli rohkeasti vain tuumasta toimeen ja työ opettaa! 🙂 En tiedä kummalle meistä on palkitsevampaa tuo pojan pihalla touhuaminen, kun muutama viikko sitten poika haravoi tohinalla parin tunnin ajan kanssamme pihamaata ja lehtiä kottikärryihin nostellessa totesi itsekkin vähän yllättyneenä, että ’tämähän on kivaa!’ 🙂 Äidistä on aina kivaa, kun pojalla on kivaa – jaettu ilo on kaksinkertainen ilo!

kuvaSamaan vauhtii kylvettiin vielä loputkin esikasvatusta vaativien kasvien ja kukkasten siemenet ruukkuihin, sekä vähän lisää kesäkurpitsaa. Edellisessä siemenpakkauksessa taisi olla jotain vikaa, sillä kylvetyistä kesäkurpitsan siemenistä nousi vain kahdesta taimet! Tänään istutimme nekin isompiin ruukkuihin – alkoi selvästi pienissä kylvöruukuissa tila loppumaan kesken ja taimien kasvu hidastumaan.

kuva (4)

Myös tomaattien taimia nousi kylvetyistä siemenistä kaksi ja nekin kasvaneet todella hitaasti ja kituen – mistä onnistuinkin jo saamaan pienen stressin; täytyyhän minun onnistua itse kasvattamaan taimet tai olen epäonnistunut Oman elämäni Kätevänä Emäntänä! 😀 Sitten soitto äidille, jolta sain ilouutiset; isäni tomaatin taimien viljely on (yllätys, yllätys) tänäkin vuonna ollut kertakaikkiaan onnistunutta ja taimia vaikka muille jakaa! Odottelenkin siis saavani tänä viikonloppuna äitienpäivälahjaksi isin kasvattamat taimet! 🙂 Ei minun kaikessa tarvitse onnistua – voi ne taimet tarvittaessa ostaa puutarhaliikkeestäkin (kuten tein viime kesänä) – pääasia, että saadaan taimet multaan ajoissa ja mehukkaita tomaatteja ruokapöytään!

image

Puutarhan kunnostamisen ohella olen viime aikoina oppinut hyödyntämään päivisin niitä muutamia hiljaisia hetkiä, joita vietän pikkuisen kanssa kotosalla vaikka imettäen, pitämällä itseäni ajan tasalla työhöni liittyviä kirjoja lueskellen. Selkeästi mammalomassa saavuttu siihen pisteeseen, kun aivot kaipaavat jo pientä lisähaastetta vaipparumban keskellä…. 🙂

image

Mieheni on myös vähän naureskellut viime aikojen innokkaalle bloggaamiselleni (tämän ’vanhan’ blogin lisäksi siis raapustelen raksablogia vähän tiheämmällä tahdilla). Aikoinaan aloitin tämän blogin ihan puhtaasti kirjoittamisen ilosta sekä saadakseni jonkun muun paikan käsityö- ja puutarhajutuille kuin Facebookin, ja nyt mammalomalla näiden blogien tekstien tuottamisesta on tullut hieman kuin henkireikä tähän vauva-arkeen sekä keino pitää aivot raksuttamassa ihan aikuisten asioissa. Meillä pienten lasten äideillä kun tahtoo väkisinkin kääntyä kaikki puheet siihen pukluun, kakkaan ja imetykseen… 😛 Eli saanen mieheltäni anteeksi, että illalla vauvan nukkumaan mentyä istun hetken yksin koneella kaikessa hiljaisuudessa, vain näppis sormien alla napsahdellen – pysyy emäntä skarppina ja hyvällä tuulella, kun elämässä on noiden kahden ihanan mukulan lisäksi myös vähän omiakin harrastuksia… 😉

vauva

, , , , , , ,


2 vastausta

  1. satuliinukka sanoo:

    Kiitos haasteesta – siihen ehdinkin jo vastaamaan! 🙂
    Juu, nuo lavojen reunukset ovat kyllä todella näppäriä – pohjalle vaan suodatinharso, niin ei tarvitse käyttää kesäpäiviä kitkemiseenkään. 😉 En tiedä oletko ehtinyt tutustumaan vanhempiin teksteihini, mutta kirjoittelin noista kasvatuslaatikoista myös vuosi sitten huhtikuussa (http://eloasatumaassa.blogaaja.fi/meidan-perheessa-ei-ole-naisten-tai-miesten-toita/).
    Tänään kannoin pihalle kolmen uuden laatikon kehikot (1 matala ja 2 korkeaa, kahden kehikon korkuista kasvatuslaatikkoa), koetan pikemmiten taas päivittää viimeisimpiä kuulumisia kasvimaalta! 🙂

  2. Ihania kevätkuvia. Mies lupasi tuoda mun kasvimaaprojektia varten noita lavankauluksia, ne taitaa olla aika näppäriä pienessä pihassa kasvien kasvatteluun. 🙂 Mun blogissa olisi haaste sulle!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *