Tänään päästän itseni helpolla ja pitkästä aikaa päivitän vähän enemmän kuvia kuin tekstiä – työnalla nyt iltojen pimetessä niin monta käsityötä etten tiedä mitä milloinkin jatkaa, mikä onkin toisaalta hyvää vaihtelua yllättävän pitkään taukoon näissä puuhasteluissa! 🙂
Tärkeimpänä työnalla virkattu matto parhaalle ystävälle mittatilaustyönä (lahja), hieman liian kauan saanut ystävä odottaa, joten nyt tarkoitus ahertaa tämän viikon aikana matto valmiiksi…. Halkaisijaksi tälle tulee 75cm.
Harvoin tässä talossa saa yksin mitään puuhastella… 😉
Toiseksi tärkeimpänä askareena on saada pikkuisen tulokkaan villapöksyt valmiiksi ennen helmikuuta – toisesta lahkeesta puuttuu tällä hetkellä enää resori, eli lankakaupan kautta hakemaan lisää lankaa ja nämä ovat valmiit yhdessä illassa;
Nämä tossut ovat pyörineet lankakorissani jo reilun vuoden – tai no niiden varret – nyt vihdoin aloitin itse tossuosienkin neulomisen. Ja kun pääsin sopivasti vauhtiin, loppui lanka kesken, eli taas pyörivät nurkissa, kunnes pääsen lankakauppaan. Näissä Seitsemän Veljestä -lankaa, varret raidalliset, aina oikein neuleella ja yksinkertaisella langalla,. Tossuosat samasta langasta ja aina oikein neuloen, mutta kaksinkertaisella langalla, Kunhan valmiiksi saan niin voin julkaista vähän parempaa ohjettakin… 😉
Kaikki lankakorin pohjalla lojuvat villalankakerien jämät olisi tarkoitus talven mittaan muuttaa isoäidin ruuduiksi tai neulotuiksi neliöiksi ja kevään aikana kasata erilaisista kappaleista tilkkuviltti – elän ajatuksessa, että saisin aikaan ihan aikuisten kokoisen viltin…
Ja tilkkutöistä puheenollen – sellainenkin työnalla! Joka kerta kiroan, että tämä on sitten viimeinen, jonka ikinä teen, mutta yhä uudelleen löydän itseni kiroilemasta kangaspalojen keskeltä! 😀 Tällä kertaa tulossa torkkupeitto vauvalle. Muuton yhteydessä pääsin taas kunnolla käsiksi kangaslaatikoihini ja kaivoin sieltä nämä vanhojen puuvillaisten pussilakanoiden kankaat, joista muotoutuu nyt talven aikana peitto tytölle tai pojalle:
Eikä nyt ihan pelkkiä keskeneräisiäkään – reilun kuukauden tuskailin kaulahuivin parissa, joka vihdoin ja viimein valmistui. Tähän meni Novita Pirta -lankaa kaksi kerää, ja neulottu siis isoilla puikoilla (7) 70s, jokaisella kierroksella oikein, erinäisin jaoin normaaleja silmukoita ja välillä kierroksia pidennetyillä silmukoilla, kunnes lanka loppui. Yhdistin huivin päät nurjalta puolelta.
Huivi menee helposti kahdesti kaulan ympäri, tai sen voi jättää suojaamaan päätä ja hartioita.
Ja olen minä vähän uloskin ehtinyt! 🙂 Pojan kanssa laitettiin reilu viikko sitten puutarha syyskuntoon; minä revin viimeisiä kersäkurpitsan taimia kasvatuslaatikoista ja poika nosti porkkanat ja porakoneen kanssa irrotti kasvatuslaatikon reunoista irti herneiden tukipuut. Ajattelin vielä ennen kovempia pakkasia käydä kuokan kanssa kääntämässä laatikoiden mullat ja laittamassa parit kasvatuslaatikot valmiiksi kevättä varten (suodatinharsot ja mullat).
Koko kesän tienvarressa molemmin puolin pihatietä on seisonut kaksi kaivonrengasta tyhjillään – piti laittaa kesäkukkia, mutta sitten kesä olikin jo yhtäkkiä ohi! 🙂 Pyysin miestä tuomaan kanervia ja askartelin sitten tällaiset (ennen ja jälkeen -kuva):
Kanervaa, kuivaneita puuntynkiä, jäkälää ja lyhdyt, joissa onkin tuikut iltaisin jo välillä loistaneet. 🙂 Omaa silmää miellyttää ainakin! 🙂