Kevään merkit ilmassa; mies saapui viime viikolla kotiin mukanaan ensimmäiset siemenet kasvimaahan;
Tästä valikoimasta puuttuu vielä sipuli, tomaatintaimet, keräsalaatti ja ruohosipuli! Haaveissa myös päärynäpuu takapihalle ja kenties isäni kasvimaan marjapensaiden istukkaista omat herukan ja karviaisen taimet.
Eilen otimme pojan kanssa ensimmäiset konkreettiset askeleet puutarhurointiin ja istutimme kesäkurpitsan siemenet! Kieltämättä tuli iloinen mieli, kun huomasi kuinka tyytyväinen poika oli saadessaan osallistua ’viljelyyn’ tiputtelemassa siemeniä kasvuturpeeseen… 🙂 Ja kyllä – luit oikein; kasvuturpeeseen! Ei täällä meidän taimitalossa mitään perusmultaa käytetä – kiitos Googlen vinkkien! 😉
Kasvimaan paikkakin löytyi viime viikolla; itse pihasta hieman erillinen, kivien reunustama aurinkoinen paikka! Siellä on jopa tilaa puutarhapenkille, johon voin sitten itikoiden ja paarmojen puremana kaatua kitkemisurakan jälkeen Jaffalle! 🙂 Superb!
Seuraavana vuorossa kasvatuslaatikoihin tarvittavien puutavaroiden hakeminen ja laatikoiden rakentaminen – tarkoitus olisi tehdä neljä 70×200 -laatikkoa. Lisäksi kasvimaan reunaan pyöritellään yksi ylimääräiseksi jäänyt kaivonrengas, johon ilmestyy alkukesästä Eetun suun mukainen pikkuinen mansikkapensaikko!
Myös kompostin mitat ja sijainti päätetty – edessä enää itse rakentaminen! Miehellä tuntuu olevan asiasta jo niin selkeä visio, että voi olla etten ehdi edes osallistumaan, kun hän on ehtinyt jo taikoa sen kasaan…
…taitaa se vaan olla niin, että ainakin tämän touhukkaan pikku-puutarhurittaren takana häärää itseasiassa rakennustaitoinen mies… 😉
